Visusti visuaalista

torstai 12. maaliskuuta 2009

Väriloistoa kaulaan

Toisten töiden ja ideoiden kehuminen on niin mukavaa, joten hehkutetaan nyt tätäkin tuoretta löytöäni.
Minulla ei pysy puikot kädessä (ei syömäpuikot eikä ne joilla neulotaan/kudotaan vai mitä se nyt onkaan?) enkä saa niillä mitään siistiä aikaiseksi, joten urani neulojana jää yhteen kaulahuiviin, jonka tein noin kymmenen vuotta sitten.

Mutta tähän saattaisin jopa kyetäkin: vanhojen villapaitojen huovuttamiseen ja palojen yhteen ompelemiseen ja ta-daa! Näin ihana kaulahuivi, joka ylläolevassa kuvassa koreilee, voisi heilua minullakin kaulassa!

Tämä ihanuus löytyi wireandtwine.com -nettikaupasta, jossa oli tämän huivin lisäksi myynnissä paljon muunkin värisiä vaihtoehtoja.

Enpä taidakaan viedä vanhoja pieneksi jääneitä villapaitojani pois - kaulahuivikausi alkaa tosin olla kohta ohi, mutta mitä kaikkea muuta vois tehdä vanhoista huovutetuista villapaidoista?

maanantai 9. maaliskuuta 2009

Verraton vessamme!

Tältä näyttää vastikään uusittu vessamme!

Siitä löytyy ennen remonttia otettu pieni kuva vanhasta postauksestani. Vessassa ei aikaisemmin ollut kuin pönttö (joka jäi aina lorisemaan...) kamalalla mustalla muovikannella, lavuaari ilman mitään säilytystilaa, revennyt ja maalista likaantunut muovimatto lattialla, repaleiset tapetit seinällä ja iso kiinteä, epäkäytännöllinen kulmakaappi. (joka tosin oli aika viehättävän turkoosin värinen)

Nyt kalusteet ovat samaa sarjaa kylppärin kalusteiden kanssa, ja lattialla on samaa tumman harmaata laattaa. Seiniin jätettiin vain maalipinta.

Vielä olisikin tarkoitus laittaa noille tyhjille seinille tauluja - suunnitelmissa on magneettitaulut, johon voi laittaa vaihtuvan näyttelyn, ja yhden seinän voisi maalata esimerkiksi vihreäksi. Toinen vessaa ahkerasti käyttävä asunnnon omistaja on toivonut myös lehtitelinettä, joten sellainen järjestynee myös.

Kuuluisa Ilman-kantta-myyty-pönttö. Pönttö on oikein kiva ja siro Svedbergin pytty, mutta lauantaina rautakaupassa huomattiin että miksi juuri me - ei niin pitkän huiskeat ihmiset - hankittiin valikoiman korkein pönttö! Nyt tuntuu että pöntöllä istuessa voi hyvin heilutella jalkoja... Mutta tervetuloa vaan meidän pitkät ystävämme testaamaan tuo korkea pönttömme!

Tämä pikkukaappi on osoittautunut oikein näppäräksi. Ylimmissä vetolaatikoissa säilytän hiusasioitani, ja ne ovat juuri näppärästi käden ulottuvilla kun seison peilin edessä.

Lauantaina haettiin vielä vessapaperirullateline, pari pyyhekoukkua kylppäriin ja suihkuun vihreät telineet puteleille. Pian alkaa siis olla ihan valmista - mutta mitäs sitä sitten tekis?

torstai 5. maaliskuuta 2009

Kylpyhuoneparatiisimme

Tällainen siitä nyt sitten tuli, vielä uutuuttaan hohtavasta juuri remontoidusta kylpyhuoneestamme!
Materiaaleina pinnoissa on harmaata ja valkoista kaakelia, sekä tummaa ja vaaleaa puuta. Muussa sisustuksessa onkin sitten käytetty paljon väriä - pelkästään kylpytakkimme ovat niin räikeät, että roikkuessaan naulassa ne tuovat mukavaa piristystä kylppäriin!


Kylppärimme ehdottomat huippujutut ovat:
1. Kaakelivalinnat.
Seinissä olevat isot (50 cm x 30 cm) valkoiset kaakelit on minusta tosi kauniit, ja mattapintaisena ne ovat rauhallisemmat kuin kiiltävät kaverinsa.

Lattiassa olevat pienet 10 cm x 10 cm -kokoiset harmaat kaakelit tuntuvat taas mukavilta - eikä liukkailta - jalan alla, sillä niissä on miellyttävä epätasainen pinta.

Koko kylppärissä on kaakelien väleissä käytetty saman väristä, tumman harmaata saumaa, ja huolimatta suuresta kontrastista valkoisten laattojen kanssa seinissä, se näyttää minusta oikein tyylikkäältä.

Innostuimme jopa laittamaan tumman harmaan kukkaboordin - kuulostaa ehkä oudolta, mutta näyttää musta oikein hyvältä!

2. Pienet suunnittelemattomat yksityiskohdat.
Peilikaapin toisen reunan ovet ovat maitolasia, ja niistä näkyy hiukan kaappien sisältö läpi. Ensin pelkäsin että rumat purtilot näkyvät pöljästi sieltä, mutta emme tajunneet, että kun törkkäämme sinne värikkäät nesessäärimme (siis nuo pussukat) saamme kivasti väriä kylppäriin, ne kun hehkuvat mukavasti lasin läpi!


3. Laskutila ja tilavat säilytyskaapit.
Ah, vihdoinkin meillä on kylppärissä tarpeeksi laskutilaa ja säilytyskaappeja kaikenmoisille purtiloille. Kaiken lisäksi pyykinpesuaineet saa mukavasti pesukoneen viereen, jolloin ne on mukavasti käden ulottuvilla kun niitä tarvitaan. (entisessä kylppärissä näin kun ei todellakaan ollut)

4. Sisäänpäin kääntyvät suihkun ovet.
Vihdoinkin meillä on tilaa pitää kuivatustelinettä kylppärissä! Sen mahdollistaa suihkukaapin ovet, jotka saa käännettyä sisäänpäin.
Voihan mahtavuus! Ihanaa että meillä on vihdoin toimiva ja siisti kylppäri! Entisistä laatoista kun ei lika lähtenyt enää millään ja kylppäri oli muutenkin epämukava, epäsiisti, eikä edes hirmuisen toimiva.

Osa II, Visuaalisesti viehättävä veesee on luettavissa täältä myöhemmin.

keskiviikko 4. maaliskuuta 2009

Nappikukat kukkivat jo!

Maanantaisessa näperryskertsissämme nappilaatikot saivat taas kyytiä, kun etsimme niiden uumenista parhaita kukkien keskiöitä ja terälehtiä nappikukkiimme.

Kuumaliimapyssyt sauhuten teimme niin rintakoruja kuin korvakorujakin. Nämä kevään kukat ovat vielä ilman hakaneulaa mutta päätyvät varmaankin rintakoruiksi. Ajattellin myös testata, miten ne toimisivat riipuksina.

Mitä muuta näistä kukista vois tehdä?

maanantai 2. maaliskuuta 2009

Taas uusi nappikoru

Ja tällainen koru näistä uusimmista tummista napeista sitten syntyi:



Täytyy koittaa unohtaa nämä napit hetkeksi - nyt nimittäin kutkuttaisi ihan hirveästi aloittaa vessan seinän maalausprojekti. Suunnitelmatkin olisivat jo valmiina, enää tarttis hakea maalit, kääriä hihat ja ryhtyä hommiin.

Mutta maalauspuuhia ennen vielä on tämän iltainen askartelukertsi, jeee! Taidan kokeille viime kerralla muiden tekemiä nappikukkia.

sunnuntai 1. maaliskuuta 2009

Valokuvatorstai - haaste 121. "Murtumia"

Talvessa on jo havaittavissa pieniä murtumia, ja ihan pian tuon kylmän talven on taivuttava kevään jyrätessä sen.

Tämä pieni pala vihreää osui matkanvarrelleni lauantaina Helsingin Käpylässä.


Valokuvatorstain 121. haaste "Murtumia" ja muita haasteeseen osallistuja löydät Valokuvatorstain sivuilta.

perjantai 27. helmikuuta 2009

Tuliaisia Kalliosta

Käytin nämä pari talvilomapäivääni todella tehokkaasti hyödyksi ja otin kaiken ilon irti täällä Kallion kirppisten lähellä asumisesta.

Torstain kirpputorisaaliina kannoin iloisena tuliaisina kotiin pinon raikkaan oranssia kangasta, rasiallisen samanlaisia tummia nappeja ja 10 kpl vanhoja valokuvia.

Napit päätynevät tuttuun tapaan kaulaa koristamaan, kankaan kanssa aattelin aloittaa ompelijan urani (!) ja tehdä pirteät tyynyliinat olohuoneeseen, tehdasaiheiset valokuvat taasen päätynevät kehyksiin ja ehkäpä vessaan.

Ja tänään päästään kotiin! Ko-tiin! Siis KOTIIN!

Tosin eilen sielä ilmeni pieniä yllätyksiä - kuten esimerkiksi se, että olemme ostaneet wc-pöntön ilman sitä kansi/istuinosaa! Tai hassuinta tässä on oikeastaan se, että meille on myyty pönttö ilman kantta, eikä kenellekään tullut mieleen ilmoittaa että se kansi täytyy ostaa erikseen.

Huh, ja mitäköhän muuta tässsä vielä tulee esiin?

torstai 26. helmikuuta 2009

Napit alkavat vihertämään

Vihreä on uusi musta, myös nappikoruissa.

Sekalainen vihreä nappikasa sai kaverikseen hiukan isommat valkoiset napit, he yhdistyivät kera puuvillanarun ja lukon, ja pääsivät keväthuumassa keikkumaan kaulaani ensikertaa eilen.




Viikonloppuna olisi Kädentaito-messut Helsingin vanhassa satamassa. Täytynee käydä metsästämässä lisää ideoita, materiaalia ja visuaalisia virikkeitä - jos vain takaisin-kotiin-muuttohuuman vallitessa pystyn pois kotoa lähtemään.

keskiviikko 25. helmikuuta 2009

Oi mikä ihana päivä

Täällä sitä vaan istutaan ihanassa puisessa varakodissa ja odotellaan, että omassa asunnossa remontti valmistuu. Ja tänään tulikin huippukivoja uutisia: pääsemme jo perjantaina kotiin! (eli pääsemme silloin siivoamaan, menemme varmaan vasta lauantaina yöksi). Ihanaa! Kaipaankin jo hiukan omaan kotiin, vaikka sielä odottaakin kamala kaaos pölykasoineen. Mutta myös ihana oma keittiö! Oma sänky! Oma UUSI kylppäri!

Varakodin ihanuuksia.

Mutta todella ihanaa on täällä varakodissakin. Elämä täällä tuntuu leppoiselta, ja remontin on toisinaan pystynyt melkein jopa unohtamaan. Kakluunista tulee ihan lämpö ja lautalattiat narisevat mukavasti. Koitan huomenna ehtiä valokuvaamaan valoisan aikaan tätä ympäristöä, alue kun on aika kaunis ja idyllinen.

Onneksi tässä ihan naapurissa ei taida olla juuri nyt asuntoja myytävänä. (Älä mene etuovipistecomiin, älä mene vaan mene nyt vain sinne saunaan...)

maanantai 23. helmikuuta 2009

Kannattaako napista, kun on asiaa napista

Nappiaskareissani eletään nyt sitä vaihetta, että ensimmäiset kokeilukoruni ovat joutuneet säälimättä lahdattaviksi, ja olen väkertänyt niistä uusia koruversioita. Näissä yksilöissä on jo todella edistykselliset lukkomekanismit mukana (löysin vihdon oikean hyllyn askartelukaupasta) ja olen koittanut olla tarkempi ja pitkäpinnaisempi sitoessani nappeja yhteen - eräskin kokeilukoru kun oli usein kaulaussa ihan vinksallaan, sillä toinen puoli oli ihan hitusen toista puolta pidempi.


Ah, mikä ihana kauniin vihreä yksinkertainen nappi löytyikään korun keskimmäistä osaa koristamaan!


Ja näin, olipahan taas lauantai-illan riennoissa jotakin uutta kaulassa!

Nyt tuntuu siltä, että pitäisi lähteä metsästämään uusia nappeja varastoon. Nämä mustat ja valkoiset alkavat tuntua jo tylsiltä, ja kaipaisin näin kevään lähestyessä hiukan väriä elämään.

Ainiin, postauksen otsikko ei liity kuviin eikä mihinkäään muuhunkaan mitenkäään - muuten kuin että siinä esiintyy sana nappi. Sanalla leikittely oli vain väistämätöntä maanantai-illan verbaali-iloittelua ja pakkohan se oli johonkin tunkea!

sunnuntai 22. helmikuuta 2009

Sekaisin kätköistä

Tutustuin tänään ensimmäistä kertaa aivan mielettömän hauskaan, kihelmöivään ja riemukkaaseen puuhaan, geokätköilyyn. Se villitsi välittömästi tällaisen ruudun äärelle liimaantuneen graafikko-plantun ja olen jo ehtinyt tämän päivän huumassani jopa harkita oman gps-laitteen hankkimista! (tosin ehdin myös jo bongailla laitteita vuokrauspalvelu Kuinomasta, josta saisin ihan kotilkulmiltani lainattua laitteita huokeaan muutaman euron vuorokausihintaan)

Tämä puuha on taas sarjassamme "sopivasti tekniikkaa, visuaalisuutta ja kekseliäisyyttä" - teknikkapuolesta pitää huolta gps-laitteen käyttö, visuaalisuus on hoidettu kätköjen pakkausten muodolla, sisällöllä sekä sijainnilla, ja kekseliäisyys liittyy oikeastaan ihan kaikkeen.

Homma menee siis suurinpiirtein näin:
- Mene sivuille www.geocache.fi: etsi kätköt haluamaltasi alueelta. Kaikenkattavat tiedot saadakseen sivuille täytyy kirjautua.

- Ota ylös mielenkiintoisten kätköjen koordinaatit, vihjeet ja muut tiedot (esim. onko kätkö löydettävissä talvella, tarvitaanko kiipeily- tms taitoja)

- Syötä koordinaatit gps-laitteeseen

- Kisko ulkoiluvermeet päälle, pakkaa mukaan apuvälineet (esim. fikkari ja kynä) sekä pikkuesineitä, joita voit laittaa kätköön.
En tiedä, miltä tämä kuulostaa näin selostettuna, mutta tää on aivan sairaan kivaa!

Ehdottomasti hauskinta tässä sekopäisessä puuhassa on kätköjen luona muina miehinä hengailu, kun koettaa salakavalasti, muiden huomaamatta löytää kätkön. Ja jos kätkö on vieläpä kaiken kukkuraksi hauskalla tavalla naamioitu ja piilotettu, niin sen löytäminen on entistäkin hauskempaa!

Ah, siis suurkiitos kaverille joka tutustutti minut tähän lajiin - nyt saa sunnuntaikävelytkin ihan uuden ulottuvuuden kun voi tallustellessa kyyläillä kätköjä ja tosaalta koittaa etsiä hyviä koloja, joihin voisi itsekin perustaa kätkön. Ja miten käykään ulkomaanmatkoilla - hyvästit nähtävyyksille ja turistirysille, meitsi bongaa lomilla tästä lähin vain geokätköjä!

Sain myös vinkin nappisisältöisistä kätköistä - täytyykin käydä etsimässä ne ja viedä vähän vaihtareita piiloihin!

lauantai 21. helmikuuta 2009

Kamera kaulassa ja sormessa

Voi jessus! Tuppaako digijärkkäri jäämään kotiin kun sitä ei aparaatin suuren painon vuoksi jaksa kantaa kaulassa? Siihenkin on näemmä ratkaisu olemassa - nyt voisi todellakin kulkea kamera kaulassa - ja sormessa - ihan jatkuvasti!


Nämä hauskat kamera- ja legon-oloiset-korut löytyivät pursuavilta shanalogic.com-sivuilta.
(Tästä kaupasta mainittiin myös Dont wanna grow up -blogissa. Kiitos vinkistä!)

Hauskoja ideoita mutta taidan kuitenkin jatkaa tuon oikean järkkärin mukana kantamista, sillä kun saa ihan kuviakin aikaiseksi - ja roikotan koruina vain nappiriipuksia, joiden kimppuun käynkin heti paikalla! Lego-korun voisin tietysti myös tekaista, jahka löydän vanhat legoni jostakin.

Niiin paljon ideoita, niin vähän aikaa...

perjantai 20. helmikuuta 2009

Fonttitietäjäksi

Tein netissä ilovetypography.com-sivuston fonttitestin, josta sain huimat pisteet 25/34! Ihan hyvin näinkin epäaktiiviselta fonttiaddiktilta, mutta hemmetti olishan noi nyt pitänyt kaikki tietää! Siis eiku kaivelemaan opiskelupaperit esiin ja kertaamaan...

Pääsin kuitenkin tällä Hall of famen sijalle 29. - saavutus sekin, eiku cv:tä korjaamaan. :)
(no joo, okei, tuo lista on vain viimeisiltä 24 tunnilta...)

torstai 19. helmikuuta 2009

Nappipainajainen 3-deenä

Hehkutin tätä animaatioleffaa jo aiemminkin, mutta vihdoinkin on selvinnyt, että tämä ihastuttavan oloinen ja paljon hehkutettu pläjäys Coraline, nähdään leffateattereissa Suomessa ensi-illassa 5. kesäkuuta! Riemastuin tästä jopa hitusen enemmän kuin siitä tiedosta, että minulla olisi Madonnan konsertin lippu takataskussa, jos vain tartun tuohon tilaisuuteen! (tiedoksi Madonnan keikan lippuni haltijalle että harkitsen kuitenkin vielä konserttiin lähtöä, olisi tuo vaan sen verran ainutlaatuinen tilaisuus vaikken mieletön fani olekaan)

KUVA coraline--trailer.blogspot.com/

En ole vielä lukenut Neil Gaimanin Coraline-kirjaa saatikka edes hankkinut sitä, vaikka opus onkin juuri ilmestynyt myös suomeksi, ja on saatavilla ainakin Egmontin nettikaupasta. Saman puljun blogissa on myös bongattu mieleen jäävä lainaus Coralinen kirjoittajan nettisivuilta:
Sillä (Coraline-tarinalla) on kauneimpien satujen hienovaraista kauhua, se on mestariteos. Etkä enää koskaan tule ajattelemaan nappeja aivan perinteiseen tapaan.”
-
Terry Pratchett, Mouse Circus – The Official Neil Gaiman Website for Younger Readers
Eli pitääkö mun nyt tehtailla nappaskareita varastoon siltä varalta, että leffan nähtyäni en niihin uskalla enää kajota...? Ou-nou, tää vaikuttaa todelliselta painajaiselta! Mutta tuo nappiteema ja mm. julistekuvista ja trailereista saadut makupalat leffan raikkaasta ja pursuilevasta visuaalisuudesta vetoavat muhun niin suurella voimalla, että tämä on mentävä heti katsomaan!

Kaiken kukkuraksi Coraline näytetään kolmiulotteisena 3D-versiona, tämän tiedon kertoi muun muassa Tietokone-lehti. Lehden mukaan 3D-esitykset lisääntyvät tänä vuonna leffateattereissamme ylipäätäänkin, ja myöhemmin tänä vuonna on tulossa mm. suosikiltani Pixarilta uusi pätkä Up, joka myös nähdään tällä uudella tekniikalla. Voihan mahtavuus! Ei muuta kuin punalasit päähän ja menoksi!


+ muutamia linkelöit:
- Suomenkielinen kuvaus Coraline-kirjasta Egmontin blogissa
- Facebookin Coraline-ryhmä
- Englanninkielisen Coraline-sarjiksen osa sivuista luettavissa kustantajan sivuilla

perjantai 13. helmikuuta 2009

Väriä nappikoruihin


Viimeaikojen uusin innovaationi näiden nappikorujen husaamisessa on tuo erilaisten ja etenkin eriväristen narujen käyttö. Tähän asti olen hakenut narut kaupoista, mutta täytyykin olla tarkkana kirppiksillä kiertäessäni, josko sieltäkin tarttuisi mukaan tähän sopivia nauhoja.

Tummista, hyvin yksinkertaisista napeista koostuvaan koruun saa hauskaa pilkettä pirteän värisillä naruilla ja korusta tuleekin tosi helposti ihan eri näköinen! Tässä on käytössäni joku kumma "nahkamainen" naru jota sai Tiimarista. Sen huono puoli oli sen leveys, sillä napeissa täytyi olla aika isot reijät, jotta narun sai likoja ähräämättä niistä läpi.




Korujen lukkomekanismeihin en ole juurikaan vielä paneutunut. Tähän asti olen vain tehnyt sellaisia koruja, joiden toiseen päähän tulee taipuvasta materiaalista oleva lenkki, jonka saa kiepsautettua korun toisen pään viimeisen napin ympärille. Jos teillä on muita hyviä ja näpsäköitä vinkkejä niin laittakaa ihmeessä tulemaan. Kai tuohon ihan normaalinkin korulukon saa viritettyä - mulla ei tosin ole niistä mitään kokemusta, mutta vaikeaa se tuskin on?

Eilen askartelukertsissä kaverit tekivät napeista mahtavia rintakoruja - niistä tuli aivan mielettömän hienoja! Harmi etten tajunnut kuvata koruja, mutta ikuistan ne seuraavalla kerralla. Yksi itse aikaisemmin ähräämäni rintakoru kalpeni niiden rinnalla täysin, mutta nyt onkin järeämmät välineet käytössä - nimittäin kuumaliimapyssy!

Nappirintakoruja tulossa siis aivan varmasti tännekin!