
Arvaatko, mitä kuvassa on?

Tuntuu, kuin opettelisin vasta piirtämään.
Minusta tuntuu, että kaikista kynistäni ja muistakin väreistäni ovat aina kaikki puun väriset värit ensimmäisinä lopussa. Punaiset saattavat olla aivan korkkaamattomia kun taas vihreitä sävyjä pitää jo mennä hamstraamaan lisää.
Ah kuinka ihanaa vaan piirrellä ilman mitään sen suurempaa tarkoitusta - tämä se vasta on rentouttavaa. Tässä saa olla niin hetkessä kiinni, ajatella vain joko sillä hetkellä paperille vedettävää väriä tai olla ajattelematta juuri mitään, aivan kuin meditoisi.
Kotona minulta kysyttiin, mitä nämä ovat. "No laatikoita. Asioita, joihin voi laittaa toisia asioita."
Minulla ei pysy puikot kädessä (ei syömäpuikot eikä ne joilla neulotaan/kudotaan vai mitä se nyt onkaan?) enkä saa niillä mitään siistiä aikaiseksi, joten urani neulojana jää yhteen kaulahuiviin, jonka tein noin kymmenen vuotta sitten.
Tältä näyttää vastikään uusittu vessamme!
Kuuluisa Ilman-kantta-myyty-pönttö. Pönttö on oikein kiva ja siro Svedbergin pytty, mutta lauantaina rautakaupassa huomattiin että miksi juuri me - ei niin pitkän huiskeat ihmiset - hankittiin valikoiman korkein pönttö! Nyt tuntuu että pöntöllä istuessa voi hyvin heilutella jalkoja... Mutta tervetuloa vaan meidän pitkät ystävämme testaamaan tuo korkea pönttömme!
Tämä pikkukaappi on osoittautunut oikein näppäräksi. Ylimmissä vetolaatikoissa säilytän hiusasioitani, ja ne ovat juuri näppärästi käden ulottuvilla kun seison peilin edessä.
Materiaaleina pinnoissa on harmaata ja valkoista kaakelia, sekä tummaa ja vaaleaa puuta. Muussa sisustuksessa onkin sitten käytetty paljon väriä - pelkästään kylpytakkimme ovat niin räikeät, että roikkuessaan naulassa ne tuovat mukavaa piristystä kylppäriin!


Voihan mahtavuus! Ihanaa että meillä on vihdoin toimiva ja siisti kylppäri! Entisistä laatoista kun ei lika lähtenyt enää millään ja kylppäri oli muutenkin epämukava, epäsiisti, eikä edes hirmuisen toimiva.
Kuumaliimapyssyt sauhuten teimme niin rintakoruja kuin korvakorujakin. Nämä kevään kukat ovat vielä ilman hakaneulaa mutta päätyvät varmaankin rintakoruiksi. Ajattellin myös testata, miten ne toimisivat riipuksina.

Täytyy koittaa unohtaa nämä napit hetkeksi - nyt nimittäin kutkuttaisi ihan hirveästi aloittaa vessan seinän maalausprojekti. Suunnitelmatkin olisivat jo valmiina, enää tarttis hakea maalit, kääriä hihat ja ryhtyä hommiin.