Tämän piti olla lomaprojekti

Kasasin keväällä innokkaasti ihania lankoja sitä silmällä pitäen, että voisin kesälomalla aurinkoisilla rantakallioilla virkata niistä herkullisia tilkkuja, ja miettiä sitten rauhassa syksymmällä, mitä tilkuista kokoaisin. Mutta lomani on vasta alkamassa, ja tilkut ovatkin jo melkein valmiita...

Niin että ryhtyiskö peiton kokoamispuuhiin, vai olisiko jollakin uusia tilkkuvinkkejä?

Virkattuja laukkuherkkuja

Ystäväni facebook-seinällä käytiin  hiljan varsin vapputunnelmainen keskustelu käsilaukuista, ja kuinka hieno, kaunis polkupyörä voisi olla kuin käsilaukku - mutta mä olen sitä mieltä ettei mikään pyörä korvaa käsilaukkua, ainakaan näitä virkattuja versioita!

Tällainen pieni, vielä hiukan muhkurainen käsilaukku syntyy helposti pyöreästä virkatusta lituskasta. Mietin mitä sellaisesta palasesta voisi tehdä ja pienen tuotekehittelyprosessin jälkeen lituska pannulappumainen luomus taipui kaksinkerroin, virkkasin reunat piilosilmukoin kiinni ja jatkoin virkkaamista keskiosasta niin, että sain tehtyä läpän jolla laukun saa kiinni. Vielä pitää päätellä langat ja kiinnitän tuollaisen virkatun napinkin laukkuun kiinni. Yritin tehdä virkkaamalla myös kantokahvat, mutta niistä tuli varsin muodottomat joten niitä pitää vielä kehitellä.

Pipohuuman jälkeen olen nyt sujuvasti siirtänyt villitykseni näihin laukkuihin! Mistä löytyisi inspiraation lähteeksi hauskojen virkattujen laukkujen ja kassien ohjeita, tai löytyisikö sinulta joku malli, jota olisi ehdottomasti päästävä kokeilemaan?

Minulla on kyllä toinenkin laukku tuossa työn alla ja siitä tulee niin mahtava, mutta kuvia pistän vasta kun se valmistuu - vielä pitää ratkaista puisten kantokahvojen kiinnistysmekanismit... Mutta seuraavaksi haluaisin tehdä jonkun isomman kassin, sitä silmällä pitäen kerään mielelläni kaikenlaisia ideoita!

t. Visualisti, joka ei osaa päättä virkkaisko vai hengailisiko uuden ihanan tietokoneensa äärellä

Paita pressopannulle

 

Ei, uhmakkaasta olemuksestaan huolimatta se ei ole merihirviö.

Se on pressopannun paita, joka päätyi viikonloppuna ystävälleni tuparilahjaksi. Väritys ei ole lainkaan minulle tyypillistä, mutta en voinut vastustaa pinkkiä kiusausta, kun tiesin ihanan tupariasunnon keittiön kaappien olevan väriltään houkuttelevan pinkit!

 

 

Tämä syntyi ihan omassa päässäni olevan mallin mukaan, tekemistä toki helpotti se, että vaatetta pystyi jo tehdessä testaamaan kotona olevan pressopannun päälle. Mutta yksinkertaisuudessaan tämä vaate on pitkula, jonka päässä on napit ja napinlävet.

Pressopannuvaatteen kaveriksi syntyi samaan sarjaan sopiva pannulapppu ja molemmat sulloutuivat etikettien kera pakettiin ja tuparituomisiksi.

Virkkuuhuuma ei siis ole laantunut, vaan yltyy ainoastaan. Joskin tällä hetkellä on menossa myös muutama mukava visuaaliseen ilmeeseen liittyvä projekti, jotka teettävät hommia iltaisin. Virkkaus on jäänyt siis bussimatkapuuhaksi, joten otan matkoista kaiken ilon irti vielä ennen fillarikauden alkamista. Ja hei, siihenhän ei ole enää ihan kamalan pitkä aika  - aamuisin alkaa olla jo kovin valoisaa!

Ei tullut nallea, tuli otus

Itkettää ja naurattaa - ensimmäinen virkkaamani pehmolelu on samanaikaisesti säälittävä rääpäle ja ihanan suloinen otus.  

Mutta tätä on tehty sinnikkäästi ja intohimoisesti, ja mikä tärkeintä: se valmistui, juuri sopivasti jotta saan otuksen tänään synttärisankarille lahjapakettiin. 

 

Värit on valittu täysin lahjan saajaa ajatellen, niin ja kirjain tietysti myös. Sainpas siis virkattua nyt myös tuon uhkaamani kirjaimen, tästä se lähtee, mistäs muusta kuin a-kirjaimesta.  Niin ja tuo naama - sehän on tavalaan aika outo.... Olin ajatellut otukselle nappisilmiä, mutta lahjan saajan nuoren iän huomioiden ajattelin että ne voisivat olla turvallisuusriski. Jäi siis naama aika tyhjäksi, mutta haitanneeko tuo mittäään?

Tämä otus syntyi ilman ohjetta, mutta seuraavan voisin tehdä jonkin hyväksihavaitun ohjeen kera, niin ettei tartvitsisi kärvistellä ja päästellä ärräpäitä ihan joka välissä. Onko jollekulle sattunut kohdalle kivan virkatun pehmolelun ohje? Noihin kirjaimiin tarvitsisin myös ohjeita,vaikka itseasiassa pidänkin virkkaamisessa juuri siitä, että tehdessä pääsee myös pähkäilemään uusia ratkaisuja. Mutta näin virkkuu-urani alkuvaiheissa on ehkä parempi tutustua ensin valmiisiin malleihin, joita voi sitten myöhemmin soveltaa.

Oujee, ihanaa että tämä valmistui, sitten vaan uutta työtä tekoon!

Tartu koukkuun!

Näin on nyt graafikkokin joutunut täysin virkkuukoukun lumouksen valtaan, vaikkei olisi vielä hetki sitten uskonut. Kun vielä tovin treenailen ja hion tekniikkaa, niin saatanpa yhdistää graafisen suunnittelun ja virkkaamisen - ties mitä virkattuja kirjaintuotteita minulta vielä syntyy...!

Mutta hei te ystäväiseni, jotka olette harkinneet että voisitte opetella virkkaamaan, minä kannustan teitä täydestä sydämestä! Parissa kuukaudessa oppii aika varmasti perusniksit, ja niillä ihan tavallisimmilla silmukoilla ja pylväillä voi saada aikaan aikas kivoja juttuja, tässä minun ensimmäiset isommat virkkuutyöt:

 

1. Kaulahuivi.

Pelkkiä ketjusilmukoita ja pylväitä, samaa yksinkertaista kuviota vaan, superhelppo! Tämän ohje löytyi Joka tyypin virkkauskirjasta. Samassa kirjassa oli paljon muitakin helppoja ohjeita, joilla oli mukava aloittaa.

2. Pipot.

Nämäkin ovat mallia aivan superhelpot. Pelkkää suoraa virkkaamista, ei kavennuksia, levennyksiä tai muita päätä huimaavia kikkailuja. Eli nämä kaikki ovat lituskaisena sellaisia suorakaiteen muotoisia.

Keltainen on Taidelukio -pipo, vihreä Neiti metsästäjä -pipo, ja ruskea on Neiti etsivä -pipo. Nimet ovat ihan spontaaneja, eli vedetty piposta. Taidelukio -pipon nimi muistuttaa minua lukioajoistani, jolloin olisin halunnut juuri tullaisen kukkapipon, mutta silloin ei tullut mieleenikään että olisin tarttunut virkkuukoukkuun ja tehnyt moisen itse.

 

Nykyään käytän bussimatkatkin hyödyksi, ja virkaaan aina matkallani töihin. Nyt aamuruuhkatkaan ei harmita yhtään, matkat jopa sujuvat liian sukkelaan! Kun tekis niin mieli aina tehdä se kuuluisa "yks kierros vielä..."

Koukussa käsittämättömään käsityöhön

Olen kaikki nämä vuodet uskotellut itselleni, että virkkaaminen on jotakin aivan käsittämättömän vaikeaa, eikä tällaisen paantuneen paperigraafikon ole mahdollista saada virkkaamalla aikaiseksi mitään järkevää, joten en ole koskaan edes yrittänyt. (lisäksi valitsin aikoinaan koulussa teknisen työn tunnit, joten edes silloin ei tullut juurikaan virkattua -  no joo, sitä yhtä ikimuistoista pipo-pannulappua lukuunottamatta)

Muutama viikko sitten päätin tehdä bussimatkoilla jotakin järkevää ja opetella siinä istuessani virkkaamaan. Lainasin ystävältäni koukun ja lankakerän ja tartuin hiukan epäilevästä, mutta tomerasti toimeen.

Opettelin askel kerrallaan (löysin onneksi netistä mainiot virkkausohjeet): ensin tavallisia ketjusilmukoita, sitten kiinteitä silmukoita. Pikkuhiljaa siirryin pelottaviin pyöreisiin muotoihin, joista tosin tuli ensin osastoa Barbie-hatut. Pian uskalsin hypätä pylväiden ja piilosilmukoiden kyytiin, kokeilin jopa muutamaa kukkamallia. Ja nyt näitä pieni pyöreitä lärpäkkeitä on koti pullollaan, mitähän näistä tekisi?

Nyt minulla on työn alla maailman helpoin kaulahuiviohje: 4x ketjusilmukka + 1 x kiinteäsilmukka, jolla saa nopeasti tehtyä verkkomaista huivia. Tämä on niin ihanaa! Kädet vaan syyhyää virkkaamaan, ja silmukat hiipivät jo uniinikin  - sillä tavalla kuin tetris-pelikin joskus tuli, tiedättehän?

Ja kiitos, kaikki linkkivinkit ihaniin virkkausohjeisiin ovat tarpeen, tiedätkö mistä löytysi mahtavimmat ohjeet ja mallit?