Ei tullut nallea, tuli otus

Itkettää ja naurattaa - ensimmäinen virkkaamani pehmolelu on samanaikaisesti säälittävä rääpäle ja ihanan suloinen otus.  

Mutta tätä on tehty sinnikkäästi ja intohimoisesti, ja mikä tärkeintä: se valmistui, juuri sopivasti jotta saan otuksen tänään synttärisankarille lahjapakettiin. 

 

Värit on valittu täysin lahjan saajaa ajatellen, niin ja kirjain tietysti myös. Sainpas siis virkattua nyt myös tuon uhkaamani kirjaimen, tästä se lähtee, mistäs muusta kuin a-kirjaimesta.  Niin ja tuo naama - sehän on tavalaan aika outo.... Olin ajatellut otukselle nappisilmiä, mutta lahjan saajan nuoren iän huomioiden ajattelin että ne voisivat olla turvallisuusriski. Jäi siis naama aika tyhjäksi, mutta haitanneeko tuo mittäään?

Tämä otus syntyi ilman ohjetta, mutta seuraavan voisin tehdä jonkin hyväksihavaitun ohjeen kera, niin ettei tartvitsisi kärvistellä ja päästellä ärräpäitä ihan joka välissä. Onko jollekulle sattunut kohdalle kivan virkatun pehmolelun ohje? Noihin kirjaimiin tarvitsisin myös ohjeita,vaikka itseasiassa pidänkin virkkaamisessa juuri siitä, että tehdessä pääsee myös pähkäilemään uusia ratkaisuja. Mutta näin virkkuu-urani alkuvaiheissa on ehkä parempi tutustua ensin valmiisiin malleihin, joita voi sitten myöhemmin soveltaa.

Oujee, ihanaa että tämä valmistui, sitten vaan uutta työtä tekoon!