Sininen hetki

Sininen on todella outo väri, meillä ei ole kotona sitä juuri missään! (muutamaa turkoosia vaatetta lukuunottamatta, mutta kuten sanottu - ne ovat turkooseja) Tai ainakaan sinistä ei ole missään niin, että se on suunniteltu olevan juuri siinä. Eli pikatsekkauksella rehellistä sinistä on vain jääkaapissa maitotölkissä, joissakin aikakauslehdissä tai kirjoissa. Ja facebookin logossa.

Mutta onneksi eräs piirrustusprojektini vaati minua kuluttamaan sinisiä kyniä, joten tuosta piirrustushetkestä sain ikuistettua mukavia kuvia tämänkertaiseen värihaasteeseen. Tässähän on vähän myös partio-teemaa, joten julkaistakoon tämä kuva myös viimeviikkoisen partioviikon kunniaksi.

Aarteita kaivamassa

Olin pääsiäisenä kaivamassa äitini luona pahvilaatikoita, jotka olen jättänyt hänen hoiviinsa muuttaessani pois kotoa. Niistä löytyi paljon mahtavia aarteita! Muun muassa vanhoja slämäreitä ja kirjevihkoja (nuo 80-luvun blogit ja facebookit) ekan luokan aapinen, piirrustuksia suurinpiirtein joka kouluvuodeltani aina viime vuosiin asti, lukion luokkakuvat ja niputtain mitä ihmeellisimpiä papereita ja kirjoja.

Äidin tavaroista taas löytyi nämä aarteet:

Sikarilaatikko (ehkä?) joka kätki uumeniinsa hauskoja koruja.


Mahtavia värejä! Minulla on jokin ihmeellinen keväisen aurinkoenergian mukanaan tuoma oranssi kausi menossa, joten tuo keltaoranssi koru voisi hyvinkin päätyä käyttööni, kuten muutkin rasian korut.

Mutta ne kirjevihkot, piirrustukset ja muut paperit - mitä ihmettä minä niille teen? Osa on aivan pakko säästää, mutta kaikkea ei vaan millään voi. Tavaraa kun tuntuu pursuavan joka paikka jo nyt. Mitä esimerkiksi vanhoille piirrustuksille tekee? Niillä ei kaikilla tosiaankaan ole tunnearvoa eikä mitään muutakaan arvoa, mutta osa olisi ihan kiva säästää.

Pitäiskö niitä laittaa kehyksiin? Siis juuri niitä ihanan naiiveja luokioajan tai ensimmäisten opiskeluvuosien töitä - ja sitten tietysti ne prinsessapiirrokset jo ennen koulun piirrustustunteja.

Onko muitakin kaltaisiani hamstraajia, jotka eivät millään raaskisi heittää pois vanhoja muistoja?

Lempivärini vihreä

Ah ihanaa - tämän kertaisessa värikollaasihaasteessa oli aiheena ehdoton suosikkini ja lempivärini vihreä. Kotoamme löytyy hmm, hämmästyttävän paljon vihreää, mutta keskityin nyt keittiön antimiin.Päiväni jatkuu myös kohtuullisen vihreänä: Käyn (julkisilla kulkuvälineillä) Kaapelitehtaan Kierrätystehdas-tapahtumassa, ostossuunnitelmissani yhdet tietyt kierrätysmateriaaleista tehdyt housut ja unelmoin luomutee-hetkestä Sis. Deli + cafessa.

Ihana kevätpäivä, voihan mahtavuus!

Valokuvatorstain 129. haaste "Autio"

Muut valokuvatorstain tämän kertaiset haastekuvat nähtävillä Valokuvatorstain sivuilla.
Omat edellisten haasteiden kuvani löytyvät valokuvatorstai-tunnisteen alta.

Räjähtävää värivoimaa

Nyt mä tiedän, mistä granaattiomena on saanut nimensä. Siitä, kun keittiössä sananmukaisesti räjähtää, kun omenan puolikasta puristaa.

Jos olet kokeillut, niin tiedät varmaan, että omenan punaista mehua löytyy sitten joka paikasta keittiössä... ja jos et ole vielä testannut - tee eka testi vaikkapa kylpyhuoneessa!

Kokeilin taas pitkästä aikaa granaattiomenaa myslin ja jugurtin kera, ja jokin aika sitten tehtiin omenasta jugurttipirtelöäkin. Olen ymmärtänyt, että granaattiomena on varsin terveellistä, mutta ennen kaikkea se on minusta kaunis - se kaiketi on ihan riittävä syy ostaa tiettyjä ruokia? Olen myös kuullut henkilöstä, joka ostaa keittiön pöydälle kulhoon banaaneja (muistaakseni, saattoi olla myös omenoita), vaikka ei itse pysty syömään niitä, mutta kun ne näyttävät siinä niin kivalta. Onko muilla samanlaisia visuaalisia ruokaostospakkomielteitä?

Granaattiomenasta muualla:
- Ohjeita granaattiomenan käsittelyyn
- Fenkoli-feta-granaattiomenasalaatin resepti

Energinen nappikukkaketo

Tuhat kuvaa kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, eiku no joo. Menin eilen totaalisesti sekaisin näistä värikkäistä nappikukista, keittiöön säkenöivästä auringosta, ihanasta vapaapäivästä ja hurmoksellisista väreistä. Kuvia tuli siis otettua jokusen kymmentä, ja tännekin oli pakko laittaa useampi. Toivottavasti terapeuttinen värivoima tarttuu näin bittienkin muodossa!

Tässä siis tuoreimpia nappikukkavirityksiä viime viikon askartelukertsistä.

Kukkien napit on liitetty yhteen kuumaliimalla,
langat kukkien keskustoissa on vain koristeena.

Uuh, mikä kukkaketo!

En ole vielä päättänyt nappikukkien lopullista käyttötarkoitusta. Harkitsen vieläkin magneettien ja rintakorujen välillä. Kivat riipuksetkin näistä saisi varmasti tehtyä, tai voisiko useamman kukan sitoa jotenkin yhteen, niin, ja näistä voisi tehdä taulunkin ...

Tuoleille uudet päälliset

Minun tekisi mieli tehdä uudet päälliset tuoleihimme.

En vain tiedä yhtään, minkälaista kangasta tuolien päällystämisessä voi ja kannattaa käyttää, ja miten tuo päällystäminen ylipäätään kannattaisi tehdä. Mutta sehän ei estä vimmaista suunnittellua ja visualistointia, siksi sommittelinkin kaapista löytyneitä kangaspalasia tuolille ja yritin hahmottaa, minkä väristä kangasta niissä voisi käyttää.

Tämä Vallilan Herttarouva-kangas sopisi väreiltään meille hyvin, mutta taitaa olla meidän raitavoittoisessa sisustuksessa liian koukeroinen. Toisaalta meillä oli suunnitelmissa laittaa verhoiksi saman valmistajan Katariina Suuri -kangasta, ja siinähän sitä koukeroa vasta riittääkin (kangas Anttilan sivuilla) - joten en tiedä onko se nyt niin justiinsa.


Mjoo, ehkä minun täytyy jatkaa vielä suunnittelua. Unelmoin jo siitäkin, että kaikilla kuudella tuolilla olisi suurin piirtein saman väriset päälliset, mutta ne olisivatkin kaikki eri kuvioilla... Sellainen hallittu sekamelska - hmm, saattaisi toimiakin!

Nappikukkasuunnitelmia

Otin jo viikonloppuna pienen varaslähdön askatelukertsimme tämän illan kerhosessioon kaivamalla nappivarastojani ja sommittelemalla sopivan värisiä nappeja omiin kasoihinsa. Samalla tuli aseteltua niitä muutamiin kukka-asetelmiin, jospa intoutuisin sohlaamaan sen kuumaliimapyssin kanssa ja jatkamaan nappikukkien kasaamista.

Nämä on kyllä aika mielettömän värisiä - nyt vaan en osaa päättää, tekiskö näistä taas rintakoruja (joita on jo muutamat, kohta hukun niihin...) vai ehkäpä kukkaiset magneetit? (joihin tosin myös hukun aika pian, mutta maalaan kotiin kohta lisää magneettitaustaa...)

Taidan kuitenkin päätyä rintakoruihin - nimittäin työkaverillani on ollut hauskasti yksivärisessä puserossaan useampi rintarossi samanaikaisesti, ja se näytti mielettömän kivalta! Ehkäpä minäkin voisin perustaa kukkatarhan puserooni/laukkuuni/mihin vaan nämä nyt saakaan kiinni.

Keltaista pääsiäistä!

Eilen tarttui kaupungilta mukaani ihana keltainen tulppaanikimppu, joka säkenöi mahtavasti auringon säteiden singahdellessa iltapäivällä suoraan olohuoneeseemme. Ihmeellisen energinen kukkakimppu, vaikka oikeastaan en juuri tuollaisesta "pääsiäisen keltaisesta" hirveästi pidäkään!

Tämän kuvan myötä toivotan mukavaa, lämmintä ja valoisaa pääsiäistä kaikille!

Ehkä ensi vuonna saan laitettua kasvamaan sitä rairuohoakin - ensimmäistä kertaa elämässäni sitten lapsuusvuosien...

Uusi nappikorumalli

Minulla on jo jonkin aikaa nappilaatikossani odotellut kirppikseltä löytämäni nappipurkki, jossa oli noin 50 samanlaista valkeaa nappia. Minä kun en sitten millään meinannut keksiä, mitä niistä tekisin. Muutaman väkkeryskokeilun jälkeen niistä ja vihreästä narusta syntyikin ihan veikeän näköinen koru!

Magneettiset napit

Ei nämä napit jätä rauhaan sitten millään - viime kertaisessa askartelukertsissämme syntyi taas liuta nappimagneetteja, jotka odottavat uutta pestiään vessaan tulevilla magneettitauluilla!

Näistä suurin osa on siis koottu kahdesta napista, jotka on liimattu kuumaliimalla yhteen, ja samalla liimalla on tietysti pieni magneettipala vielä pohjassa kiinni. Nuo langat napeissa ovat vain koristeita - ne eivät siis pidä elementtejä mitenkään yhdessä.

Jos muut kertsiläiset vaan antavat luvan, niin otan seuraavalla kerralla kuvia myös niiden huikeista nappikukista joita viime kerralla tekivät.

Voi tätä nappihuumaa, liekö tämä koskaan laantuu? Sormet syyhyäis taas koluamaan kirppisten nappivarastoja.

Violettia väriterapiaa

Harmittelin aikaisemmin, että väripaleteistani ja kynistäni on aina kaikki puun väriset, eli vihreät ja ruskeat ensimmäisinä loppu.

Sattumalta löysin hiljattain blogin, jossa haastetaan kokoamaan erilaisia värikollaaseja, ja ajattelin että nyt on hyvä syy kuluttaa noita muitakin värejä, joihin ei muutoin tule jostakin syystä tartuttua!

Tällä kertaa haastena on violetti väri, ja näinpä tartuin korkkaamattomiin violetin sävyisiin kyniini ja pistin tuulemaan!

Lisää violettia voimaa värihaasteblogissa.

Toivottavasti seuraava haaste olisi keltainen tai oranssi - sen väriset kynät kun ovat vielä vallan käyttämättä...!

Vanhojen kuvien voimaa

Operaatio Tauluja seinille voisi vihdoinkin - muutaman vuoden tässä asunnossa asumisen jälkeen - toteutua, mutta kun näitä uusia ideoita vaan pursuilee päivittäin päähän.

Nyt olen hullaantunut vanhoihin valokuviin, ja etenkin näihin, joita muutama vuosi sitten skannasin albumeista erästä koulutyötäni varten. En viitsisi ottaa kuvia pois noista albumeista, mutta näistä skannatuista kuvista voisi hyvin teettää uusia paperikuvia ja pistää kehyksiin ja seinälle.


Nämä kuvat ovat äitini albumeista, ja kuvissa ovat hän, hänen äitinsä ja ilmeisesti myös kummatkin veljet ja muuta saman pihapiirin porukkaa 1950-luvulla. Kuvausympäristönä on äitini lapsuudenseudut, joissa olen myös itse myöhemmin asunut. Olen haaveillut sellaisestakin kuvausprojektista, että menisin itse kuvaamaan näitä samoja seutuja samoista kuvakulmista - siten näistä voisi saada tehtyä mielenkiintoisia uusi-vanha -kuvapareja.

Tämä kuva on ihan ehdoton suosikkini. Meiltä saisi myös hyvin otettua tällaisia kuvia - tosin niissä kuvissa valonlähteenä taitaisi ennemminkin olla läppärin ruutu.