Visusti visuaalista

keskiviikko 28. lokakuuta 2009

Pieni kuva ihmisestä

Luovan lauantain 50. kuvitusaihe oli runo "Pieni laulu ihmisestä".




Pieni laulu ihmisestä

Ihminen tarvitsee ihmistä
ollakseen ihminen ihmiselle,
ollakseen itse ihminen.
Lämpimin peitto on toisen iho,
toisen ilo on parasta ruokaa.
Emme ole tähtiä, taivaan lintuja,
olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa.
Ihminen tarvitsee ihmistä.
Ihminen ilman ihmistä,
on vähemmän ihminen ihmisille,
vähemmän kuin ihminen voi olla.
Ihminen tarvitsee ihmistä.
- Tommy Tabermann-

Olen tänä syksynä ollut piirtämässä kerran viikossa elävää mallia, mutta tämän piirroksen kanssa päätin kuitenkin, etten tätä tehdessäni ajattele ihmisten mittasuhteita ja anatomiaa mitenkään. Päätin vaan tehdä fiiliksen mukaan, ja junamatkalla piirtämiseen se sopikin oikein hyvin. Joten liian pitkät kädet, iso pää ja muut saivat jäädä lopulliseenkin kuvaan, tekeminen oli niin ihanan rentoa kun antoi itselleen luvan unohtaa kaiken miettimisen.

7 kommenttia:

savisuti kirjoitti...

Ihana piirros! Vastavärit saavat toisensa loistamaan ja kuvassa on suloista herkkyyttä. Tässä molemmat tarvitsevat toista, ihminen tarvitsee ihmistä.

hanne virtauksesta kirjoitti...

hellyyttävä piirros..
paljon tunnetta, koskettavuutta...
tykkään paljon!!!

Jutta kirjoitti...

Ihana kuva, niin täynnä tunnetta.

Anna-Reetta kirjoitti...

Oikein tunnepitoinen ja kaunis piirustus.

Visualisti kirjoitti...

Kiitos kaikille kommenteista!

Holle kirjoitti...

Hieno piirros ja läheisyys tuntuu katsojassakin.

Anonyymi kirjoitti...

Mainitsemasi piirteet ovat oleellisen tärkeitä tässä työssä. Lapsi tarvitsee pitkät kädet, voidakseen tarttua kaikkeen, etenkin aikuiseen, kuten tässä.Lapsella on aina suuri pää, koska sinne pitää mahtua valtavasti uutta oppia ja nopeasti.
Hieno piirros!